Monet pitävät ystävänpäivää vain amerikkalaisena kaupallisuutta edistävänä hömpötyksenä. Historiallisesti tiet vievät kuitenkin tässäkin tapauksessa Roomaan ja keväisen hedelmällisyysjuhlan viettoon. Rooman keväästä taas voidaan siirtyä Englannin hoviin, jossa ystävänpäivää juhlittiin naistenmiehenä tunnetun Henrik VIII johdolla jo 1500-luvulla. Vasta 1800-luvulla ystävänpäivä otettiin juhlinnan aiheeksi Yhdysvalloissa. Ystävänpäivällä näyttää siis olevan varsin pitkät perinteet, mutta tarvitaanko kyseiselle päivälle oma päivä kalenterissa? Eikö ystävänpäivä ole joka päivä?
Yhdysvaltalaisen psykologin Julianne Holt-Lunstadin johtama tutkimustyöryhmä kartoitti erittäin laajalla tutkimuksella tekijöitä, jotka ennustivat pitkäikäisyyttä. Tässä tutkimuksessa kahdeksi tärkeimmäksi pitkäikäisyyttä edistäväksi tekijäksi nousivat lähimmät ihmissuhteet ja päivittäinen sosiaalinen vuorovaikutus. Nämä tekijät ennustivat pitkäikäisyyttä enemmän kuin mm. alkoholin käytön, tupakoinnin, fyysisen aktiivisuuden ja ylipainon määrä. Tietenkin tuntuu loogiselta ajatella, että lähimmät ihmissuhteet ovat tärkeitä. Terveysvaikutuksissa ykköseksi nousi kuitenkin päivittäinen sosiaalinen kanssakäyminen, eli kuinka monen ihmisen kanssa kommunikoimme päivittäin kasvotusten. Elizabeth Redcay puolestaan vertaili aivokuvausmenetelmien avulla, miten eri aivojen alueet aktivoituvat, kun henkilöt kohtaavat kasvotusten tai internetin/puhelimen välityksellä. Hän totesi tutkimuksessaan kasvotusten tapahtuvan kommunikoinnin aktivoivan aivoissa enemmän niitä alueita, jotka on liitetty sosiaaliseen älykkyyteen, huomiokykyyn sekä hyvänolon tunteeseen ja onnellisuuteen. Sosiaalisen kanssakäymisen on myös todettu lisäävän aivojen eri välittäjäaineiden tuotantoa. Näistä välittäjäaineista esimerkiksi oksitosiini lisää luottamusta sekä madaltaa stressihormonien määrää ja dopamiini lisää hyvänolon- sekä laskee kivun tunnetta. Näin ollen eri tutkimusten mukaan ystävyyssuhteet sekä sosiaalinen kanssakäyminen lievittävät stressiä, kohottavat itsetuntoa ja tarvetta huolehtia itsestään, lisäävät vastustuskykyä sekä vähentävät sydän- ja verisuonitauteja. Lisäksi on huomattu perheen ja suvun merkityksen sosiaalisessa kanssakäymisessä vähentyneen ja ystävien sekä muun sosiaalisen kanssakäymisen lisääntyneen. Tutkimuksissa havaittiin myös, että iäkkäillä ihmisillä ystävyyssuhteet olivat vahvimpia hyvinvoinnin ennustajia. Ihmisellä on siis vahva sisäinen tarve tuntea yhteyttä muihin ja asioiden pohdiskelu toisen ihmisen kanssa aktivoi aivotoimintaamme sekä lisää mielenterveyttä ja tiedollisia kykyjämme.
Mitä ystävyys merkitsee minulle? Se, että puhelimen toisesta päästä kuuluu: ”mikä tilanne”, voi olla jonkun päivän tärkein kysymys. Joskus se taas on niin vilkasta ajatustenvaihtoa, että käynnissä on kahden ihmisen yhtäaikainen monologi ja myöhemmin mietitään, mikä olikaan keskustelun punainen lanka. Välillä se taas voi olla ääriolosuhteissa pelkkä katse, jolloin kumpikin tietää homman olevan ”jotenkin” hallinnassa. Se on myös sitä, että aloittaessani tai tehdessäni elämässäni jotain uutta, tiedän ystävieni olevan tukenani huolimatta siitä, miten onnistun. Ystävyys on minulle iloitsemista, naurua ja ylpeyttä toisen onnistumisesta. Se on rehellistä mielipiteiden vaihtoa, syvää luottamusta ja kuuntelua sekä välillä ”hikoilevien” silmien ja nenän niistämistä. Ystävyys lievittää epäonnistumisen tuskaa ja tuplaa onnistumisen riemun. Ystävyys myös motivoi ja aikaansaa tarpeen kehittyä paremmaksi ihmiseksi. Aina on stressihormonitasot puoli ja toisin tasoiteltu, ikävät asiat
mappiin Ö lopulta arkistoitu ja naurua riittänyt niin paljon, että pitkäikäisyys on melko varmasti taattu. Joten onnellinen ja kiitollinen olen minä ystävistäni!
Pidetään ystävät sydämissä jokaisena päivänä, nautitaan päivittäisistä sosiaalisista kohtaamisistamme ja ylläpidetään terveellisiä elämäntapoja. Ystävänpäivä säilyköön kalenterissa terveyttä edistävänä päivänä ja mikäli unohdan ystävänpäivän jonain vuonna, voitte lukea tämän aina uudelleen.
Hyvää ystävänpäivää kaikille!
Yhdysvaltalaisen psykologin Julianne Holt-Lunstadin johtama tutkimustyöryhmä kartoitti erittäin laajalla tutkimuksella tekijöitä, jotka ennustivat pitkäikäisyyttä. Tässä tutkimuksessa kahdeksi tärkeimmäksi pitkäikäisyyttä edistäväksi tekijäksi nousivat lähimmät ihmissuhteet ja päivittäinen sosiaalinen vuorovaikutus. Nämä tekijät ennustivat pitkäikäisyyttä enemmän kuin mm. alkoholin käytön, tupakoinnin, fyysisen aktiivisuuden ja ylipainon määrä. Tietenkin tuntuu loogiselta ajatella, että lähimmät ihmissuhteet ovat tärkeitä. Terveysvaikutuksissa ykköseksi nousi kuitenkin päivittäinen sosiaalinen kanssakäyminen, eli kuinka monen ihmisen kanssa kommunikoimme päivittäin kasvotusten. Elizabeth Redcay puolestaan vertaili aivokuvausmenetelmien avulla, miten eri aivojen alueet aktivoituvat, kun henkilöt kohtaavat kasvotusten tai internetin/puhelimen välityksellä. Hän totesi tutkimuksessaan kasvotusten tapahtuvan kommunikoinnin aktivoivan aivoissa enemmän niitä alueita, jotka on liitetty sosiaaliseen älykkyyteen, huomiokykyyn sekä hyvänolon tunteeseen ja onnellisuuteen. Sosiaalisen kanssakäymisen on myös todettu lisäävän aivojen eri välittäjäaineiden tuotantoa. Näistä välittäjäaineista esimerkiksi oksitosiini lisää luottamusta sekä madaltaa stressihormonien määrää ja dopamiini lisää hyvänolon- sekä laskee kivun tunnetta. Näin ollen eri tutkimusten mukaan ystävyyssuhteet sekä sosiaalinen kanssakäyminen lievittävät stressiä, kohottavat itsetuntoa ja tarvetta huolehtia itsestään, lisäävät vastustuskykyä sekä vähentävät sydän- ja verisuonitauteja. Lisäksi on huomattu perheen ja suvun merkityksen sosiaalisessa kanssakäymisessä vähentyneen ja ystävien sekä muun sosiaalisen kanssakäymisen lisääntyneen. Tutkimuksissa havaittiin myös, että iäkkäillä ihmisillä ystävyyssuhteet olivat vahvimpia hyvinvoinnin ennustajia. Ihmisellä on siis vahva sisäinen tarve tuntea yhteyttä muihin ja asioiden pohdiskelu toisen ihmisen kanssa aktivoi aivotoimintaamme sekä lisää mielenterveyttä ja tiedollisia kykyjämme.
Mitä ystävyys merkitsee minulle? Se, että puhelimen toisesta päästä kuuluu: ”mikä tilanne”, voi olla jonkun päivän tärkein kysymys. Joskus se taas on niin vilkasta ajatustenvaihtoa, että käynnissä on kahden ihmisen yhtäaikainen monologi ja myöhemmin mietitään, mikä olikaan keskustelun punainen lanka. Välillä se taas voi olla ääriolosuhteissa pelkkä katse, jolloin kumpikin tietää homman olevan ”jotenkin” hallinnassa. Se on myös sitä, että aloittaessani tai tehdessäni elämässäni jotain uutta, tiedän ystävieni olevan tukenani huolimatta siitä, miten onnistun. Ystävyys on minulle iloitsemista, naurua ja ylpeyttä toisen onnistumisesta. Se on rehellistä mielipiteiden vaihtoa, syvää luottamusta ja kuuntelua sekä välillä ”hikoilevien” silmien ja nenän niistämistä. Ystävyys lievittää epäonnistumisen tuskaa ja tuplaa onnistumisen riemun. Ystävyys myös motivoi ja aikaansaa tarpeen kehittyä paremmaksi ihmiseksi. Aina on stressihormonitasot puoli ja toisin tasoiteltu, ikävät asiat
mappiin Ö lopulta arkistoitu ja naurua riittänyt niin paljon, että pitkäikäisyys on melko varmasti taattu. Joten onnellinen ja kiitollinen olen minä ystävistäni!
Pidetään ystävät sydämissä jokaisena päivänä, nautitaan päivittäisistä sosiaalisista kohtaamisistamme ja ylläpidetään terveellisiä elämäntapoja. Ystävänpäivä säilyköön kalenterissa terveyttä edistävänä päivänä ja mikäli unohdan ystävänpäivän jonain vuonna, voitte lukea tämän aina uudelleen.
Hyvää ystävänpäivää kaikille!