Lähteekö päiväsi käyntiin otsikon mukaisesti? Eikö pään tyynyyn illalla painaminen onnistukaan takaraivossa tuntuvan kivun takia? Onko toinen puoli kasvoista niin kipeä, että päätät ihan ensimmäiseksi olla nukkumatta kyljelläsi? Vai tuntuuko siltä, että tyynyn kanssa askartelu alkaa kiristää purulihaksiasi ennen kuin olet edes ennättänyt nukahtaa?
Jokaisella niska- ja hartiaseudun lihaksen triggerpisteellä on omat tunnusomaiset säteily- sekä oirehtimistapansa. Valitsin tähän blogiini kallonpohjassa sijaitsevan, niskarusetiksi kutsutun lihasryhmän, kaulan etuosassa sijaitsevan päännyökkääjälihaksen sekä purentalihakset (uloimman purentalihaksen). Kuten aikaisemmassa blogissani kuvailin, triggerpiste tarkoittaa niin sanottua liipasinpistettä eli kaikista arinta lihaksen säiettä joko lihaksessa tai lihaksen peitinkalvossa. Yleensä näiden mainitsemieni lihasryhmien triggerpisteiden aktivoitumiseen liittyy myös muiden niska- ja hartiaseudun lihasten kireys sekä säteilyalueet. Johtuen hankalista työasennoista, stressaamisesta tai staattisesta jännityksestä, lihaskireydet ovat yleisin syy ikäviin päänsärkyihin.
Niskarusetin triggerpisteiden aktivoituessa on tavallista, että kallonpohja tuntuu kipeältä ja jopa pään tyynyn painaminen epämiellyttävältä. Pitkäaikainen etukumarassa seisominen pää eteenpäin työntyneessä asennossa, jatkuva ylöspäin katsominen tai pelkkä silmien liikuttelu riittää aktivoimaan niskarusetin. Sillä todellakin on merkitystä, kurkisteleeko silmälasien yläpuolelta, ja onko likinäköisyyttä tai muita silmäongelmia korjattu sopivilla silmälaseilla. Myös tietokoneen vierellä pöydällä lojuva teksti, jota vilkuilet kirjoittaessasi, voi aiheuttaa kiputilan. Mikäli tavoitteena on maksimaalisen jumitilan hakeminen, voi ilmastointilaitteen tai tuulen puhalluksen suunnata suoraan avonaisesta ikkunasta niskaan. Näin lopputuloksena voi olla epämääräinen ja kova, migreenin kaltainen oksettava päänsärky.
Kallonpohjan lihasten lihaskrampit ja niistä aiheutuvat ongelmat voivat tulla esille myös viiveellä. Esimerkiksi auton tönäistessä toista peräänajotilanteessa, voi henkilön niska taipua äkillisesti eteen ja taakse. Tätä kutsutaan niin sanotuksi whiplash-tilanteeksi. Tällöin lääkärintarkastuksessa ei välttämättä löydy mitään vammoja, mutta vähitellen ilmaantuukin kovia päänsärkyjä ja huimausta. Huimaukseen ei kuitenkaan tarvita taustatekijäksi retkahdusvammaa vaan siihen riittää pelkkä lihaskireys, sillä kallonpohjan lihaksissa sijaitsee runsaasti pään asentoa ja liikettä aistivia reseptoreita.
Päänsärkyjen maailmassa kaikki menee yleensä yhä vain mielenkiintoisemmaksi, kun siirrymme kaulan etupuolelle ja otamme myös päännyökkääjälihaksen mukaan. Päännyökkääjälihas voi aiheuttaa kipuja kasvojen alueelle, huimausta, lisääntynyttä kyynelnesteen vuotamista aktivoituneelta puolelta sekä korvakipua tai tunnetta korvan lukkiutumisesta. Lisäksi tämän lihaksen triggerpisteet voivat aktivoituessaan säteillä kipua kallonpohjaan ja aktivoida näin niskarusetinkin, mikäli se ei ole jo valmiiksi jumissa. Tämän lihaksen aktivoitumiseen voivat vaikuttaa monet asiat kuten ylöspäin katselu, liian korkeat tuolin käsinojat, rakenteelliset poikkeavuudet kuten jalkojen pituusero tai erikokoiset lantionpuoliskot, liian korkea tyyny tai pitkään jatkuva lukeminen korkea tyyny niskan takana, huonot silmälasit tai näkö, huonompi kuulo toisessa korvassa, niskan retkahdusvammat, liian kireä kravatti tai kauluspaita tai vaikkapa kova urheilusuoritus, jossa korostuu avustavien hengityslihasten käyttö.
Joten, kun illalla on tyyny lopultakin oikein möyhittynä, on aika yön hiljaisina tunteina purkaa päivän jännitys ja purra hampaat tiukasti yhteen. On nimittäin yleisempää pitää leuat visusti kiinni yön aikana kuin narskuttaa hampaita yhteen. Aamulla et suinkaan herää kasvot ja leuka rentoutuneina, vaan aamukahvittelukin voi muuttua yllättäväksi kokemukseksi vihlovien hampaiden seurauksena. Purentalihasten triggerpisteiden aktivoituessa voi nimittäin hampaiden paineen- ja lämpötilan sietokykykin olla muuttunut. Lisäksi voi esiintyä korvakipua sekä tinnituksen kaltaisia tuntemuksia. Stressi, purkan syöminen, purentaongelmat sekä muiden niska- ja hartiaseudun lihasten lihaskireydet kaikki altistavat purentalihasten lihaskireyksille.
Päänsärky johtuu siis yleensä useamman lihaksen triggerpisteen aktivoitumisesta ja siksi hoidon tuleekin suuntautua koko niska- ja hartiaseudun lihaksille. Kaikille näille mainituille lihaksille on olemassa omat hoitotekniikkansa, ja oikean opastuksen jälkeen niitä voi hoitaa myös itse. Kannattaa mieluummin hakeutua hoitoon, kun syödä jatkuvasti kipulääkkeitä. Mikäli kärsit päänalueen kiputiloista, kannattaa myös tarkastaa omat työskentelyasennot, suojata niska vedolta sekä aloittaa jo ihan näin alkuvuodesta niska- ja hartiaseudun lihasten vahvistaminen. Lisäksi on aika ajoin hyödyllistä tarkistaa, onko silmälasit ja näkö ajan tasalla!
