”Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen ovi avautuu”, ja mikäli satut sulkemaan oven Espanjassa, voi ympärillä olla jo useampikin värikäs ovi raollaan.
Marraskuun lopussa kuunari Helenan saapuessa satamaan Lanzarotella oli minulla ”repussa” pakattuna yhä edelleen samat matkavarusteet – uteliaisuus, seikkailumieli ja halu oppia jotain uutta. Nämä ovatkin monista reissuista tutut matkavarusteeni pienen repun lisäksi. Tällä kertaa seisoin kuitenkin Marina Rubiconin satamassa rinkan sekä ison kassin kanssa, ja selvääkin selvempää oli, että kierros Kanarialla oli alkamassa poikkeuksellisen lämpimillä varusteilla. Mutta olin valmiina etelän talveen, ja ajatus reissusta ihan vain itseni seurassa tuntui jo erittäin houkuttelevalta – 6 viikon purjehduksen jälkeen.
Tiedän, että osa pitää yksinmatkustamista pelottavana vaihtoehtona, ja se ettei voi jakaa kokemuksia toisen kanssa voi tuntua ikävältä ja yksinäiseltä. Itse puolestani koen yksinmatkustamisen houkuttelevana läsnäolon kokemuksena. Kaikki uudet tilanteet, paikat ja tietynlainen epävarmuus asioiden hoitotavasta vaatii nimittäin jatkuvaa läsnäoloa. Ja, kun elän hetkessä kaikki kukat, rappuset, kujat, kahvilat, tähtitaivas, auringon nousut sekä laskut ikään kuin kutsuvat luokseen. Eli aika ja elämä saa uuden ulottuvuuden ja voin vain heittäytyä kulloisenkin hetken vietäväksi. Oikeastaan seikkaillessani itsekseni tutustun helpommin ihmisiin, koska läsnäolo ja kiireettömyys houkuttaa myös paikallisia sekä muita reissaajia lähestymään minua.
Nyt kirjoittaessani tätä olen viettänyt jo kohta kolme kuukautta Espanjassa, ja jos joulukuussa nauroin talvivaateostoksille aurinkorannikolla, niin tammikuussa seisoin ihan onnellisena kaikki talvitamineet päällä etelän tuulessa. Kanarian saarikierrokseni parasta antia oli saarten miellyttävä ilmasto ja meren läheisyydessä olevat vuoristomaisemat kylineen sekä näiden kylien ystävälliset ihmiset. Ja samoin kuin Kanarialla myös Espanjan aurinkorannikolla oikea elämä alkaa siitä, kun poistut varsinaisilta turistialueilta. Kanarialla yövyin monenlaisissa majapaikoissa, ja yleensä suosin airbnb-majoituksia reissuillani. Ja aurinkorannikolla sain asua erittäin mukavassa sekä kodikkaassa yksityiskodissa.
Elämä Espanjassa on ihan niin värikästä ja äänekästä kuin missä satut asumaan. Ja asiat hoituvat juuri niin hyvin kuin tunnet paikalliset tavat ja asioiden hoitoon sopivat ihmiset. Täällä ei nimittäin lähetellä maksukehotuksia vaan veden tulo loppuu välittömästi, jos vesilasku on maksamatta, oli sitten oikeasti maksamaton lasku tai virhe kirjauksessa. Ja epäilemättä sähkölaskun kanssa on sama ilmiö. Olisin todennäköisesti ollut useamman kerran lievissä ongelmissa, ellei ystäväni naapurissa olisi tiennyt miten asiat hoidetaan.
Maassa maan tyylillä tai maasta ulos, ja tätäpä mietin mm. lennolla Kanarian saarilta aurinkorannikolle. Asiat vaan hoituvat eri tavalla, ja lentokoneen boarding voi kestää. Ensin siirrellään vauvaa ympäri konetta ihmiseltä toiselle, kunnes lopulta vanhemmat löytyvät. Koneen käytävällä tavataan tuttuja ja halaillaan sekä vaihdetaan poskisuudelmia. Välillä tuntuu siltä, että koneessa kaikki tuntevat toisensa. Sitten siirrellään matkatavarat ihan uusille paikoille, ja hei taas löytyy joku tuttu. Mies stuertti näyttää italialaisen käsimerkin – pidän sinua silmällä, kävellessään kiukkuilevan pikkupojan ohi. Eikä kenelläkään tunnu olevan kiire ja kaikki vaikuttavat olevan hyvällä tuulella paitsi ei tietenkään se pikkupoika. Vieressä istuva nuori mies lähettelee taukoamatta sydämiä rakastetulleen WhatsAppin kautta, huomaamatta meidän olevan jo yläilmoissa ja toisella puolella istuva mieshenkilö tuijottaa uteliaana espanjan kirjaani. Perillä Malagassa ollaan kuitenkin aikataulussa, kaikki poistuvat koneesta ripeästi, stuertti hymyilee leveästi ja jopa se pieni kiukkuinen poika näyttää tyytyväiseltä.
Kiitollinen olen tästäkin reissusta, ja lukiessanne tätä blogia olen todennäköisesti jo Ranskassa. Sain nauttia etelän talvesta sekä olla keskellä tätä värikästä elämää. Kielitaidon voi oppia, Espanjaan voi palata ja kannattaa muistaa aina, että ”matkustaminen on kohtalokasta ennakkoluuloille, suvaitsemattomuudelle sekä ahdasmielisyydelle.” Olen valmiina, Tour de France alkakoon.
