Ihmisen mieltymys makeaan alkaa jo äidinmaidon makeudesta, ja jos menemme luonnonkansojen aikakauteen, oli makeus myös merkkinä ruoan turvallisuudesta, sillä karvaat ja happamat tuotteet olivat useammin myrkyllisiä. Eipä ole siis ihme, että raakaa sokeriruokoa pureskeltiin trooppisilla alueilla vuosituhansien ajan jo ennen kuin käytössä oli varsinaista sokeria. Itse sokerin erottaminen sokeriruo’osta nimittäin kehittyi vasta myöhemmin Lähi-idässä, Intiassa sekä Kiinassa. Ja jos Aleksanteri Suuri haaveili jo nuorena valloittavansa koko maailman, niin tavallaan hän sen myös teki, kuljettamalla sotaretkiltään sokeriruokoa Eurooppaan. Sokeri valloitti koko maailman, ja sen tuottaman vaurauden ansiosta sitä alettiinkin kutsua valkeaksi kullaksi.
Mieltymys makeaan on siis meille luonnollista, joten herkkuina kannattaa käyttää luonnollisia vaihtoehtoja, kuten marjoja, hedelmiä ja hunajaa. Sokeria lisätään tänä päivänä melkein joka tuotteeseen, ja jopa leivät ovat sokeroituja. Runsas leivän syönti onkin usein helppo reitti myös pullaan, sipseihin, kekseihin, karkkeihin ja olotilaan, jossa väsyttää. Ylimääräiset herkut varastoidaan insuliinin avulla etenkin keskivartalolle, joka puolestaan altistaa diabetekselle, rasvamaksalle, hiljaiselle tulehdukselle sekä sydän- ja verisuonitaudeille. Lisäksi sokeri sekoittaa lopulta suoliston bakteerikannan, ja seurauksena voi olla jatkuva vatsan turvotus sekä muut suolisto-ongelmat. Eli mikäli kärsit jatkuvasta herkkuhimosta, kannattaa kurkistaa, mistä kaikista ostamistasi tuotteista löytyy sokeria. Makeanhimon taustalla voi olla myös jano, univaje tai stressi. Univaje ja stressi vanhentavat kehoa, mutta niin vanhentaa myös sokeri. Sokeroituminen on biokemiallinen kehon prosessi, jossa glukoosi eli sokeri sitoutuu proteiinimolekyyleihin ja aiheuttaa näin nopeutuneen kehon ikääntymisen. Tämä näkyy mm. iholla kovettuneena ihosolukkona, juonteina sekä ihon pigmenttimuutoksina.
Herkuttelu on usein myös itsensä palkitsemista ja mielihyvän hakemista. Sokeri vaikuttaakin aivojen mielihyvähormonien, kuten dopamiinin ja serotoniinin, tuotantoon. Toisilla suklaalevy tai karkkipussi säilyy koko viikon ja toisilla ei. Olipa tyyli kumpi tahansa, herkut syötynä aterian jälkeen nostavat aina vähemmän verensokeria. Herkuttelun aiheuttama mielihyvä kestää lyhyen aikaa, ja pidempikestoisen mielihyvän saa harrastamalla itselleen jotain mieluista, tapaamalla ystäviä, olemalla luonnossa, huolehtimalla riittävästä D-vitamiinin saannista ja tietysti nauttimalla terveellistä, ravintorikasta ruokaa.
Herkuttelu ei siis ole kieltäytymistä, vaan pikemminkin parempien vaihtoehtojen valitsemista.
Olen apunasi.